Ylöstalon isäntä Juha Karimo
Ylöstalon mökkejä on vuokrattu jo viidellä vuosikymmenellä. Saatat tavata Isännän Juha Karimon satamassa, jos vuokraat moottoriveneen, tai ehkä näet hänet kiirehtimässä pienillä teillä koppimopolla peräkärry täynnä pyykkisäkkejä tai kaivamassa ojaa jossain. Juhan motto on: ”Kaikilla jotka vuokraavat mökkejä pitäisi olla kaivinkone.” Juha tarvitsee monia kädentaitoja työssään. Rakennuksia täytyy kunnostaa, moottoriveneitä on huollettava ja saunaklapit hankitaan talven aikana omasta metsästä. Melkein joka vuosi syysmyrskyt vaurioittavat joitakin laitureista, ja rankkasateiden jälkeen tiet täytyy korjata.
Hilkka Karimo vastaa markkinoinnista
Hilkka Karimo on Ylöstalon isännän Juhan sisko. Hän hoitaa varauksia ja laskutusta, somettaa ja on tehnyt Ylöstalon nettisivut. Paluumuuttajana Pohjois-Espoosta Hilkka on tyytyväinen toimiviin nettiyhteyksiin ja lähellä sijaitseviin palveluihin. ”Lounasravintola Tiiranta, kirjasto, kuntosali ja muut Särkisalo-kodin palvelut ovat aivan vieressä. Särkisalossa toimii virkeä yhdistys ’Yhres’. VisitSalolla on hyvät matkailualan koulutukset yrittäjille. Olen erittäin tyytyväinen päätökseeni muuttaa pois Espoosta.”
Yhteistyö
Särkisalossa toimii useita yrittäjiä, joiden apu on korvaamaton Ylöstalolle, vaikka itse tehdäänkin niin paljon kuin kyetään. Ylöstalon mökkien siivoukset, Villa Meren ylläpito, veneiden moottorien korjaukset, saunojen lauteiden vaihdot, kiukaiden lasiluukkujen vaihdot, mökkien maisemaikkunat, teiden ylläpito ym ym sujuvat luonnikkaasti kun apu on lähellä.
Karimon suvusta
Ylöstalo on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1711. Sitä varhaisempia tietoja ei ole tutkittu, mutta 1500 -luvulta asti kylästä löytyy mainintoja ja esi-isiä löytyy 1600 -luvulta. Asukkaita Suomessa oli 1700 -luvulla n. 400 000.
Norrbyssä vietti 1900 -luvun alussa kesiään kirjailija Ernst Lampen (myöhemmin Iso-Keisari). Hän kirjoitti muistiin sukumme historiaa mm. kuunnellen lähes 90 -vuotiaan suvun Gammelfarin, Gustaf Wilhelm Bjurin, tarinoita. Lampen viihtyi Finbyssä, osaltaan kiitos lupsakoitten merikapteenien, joita pitäjässä oli lukuisia. Merikapteenit olivat maailmaa nähneitä talonpoikia, jotka olivat aloittaneet aluksilla 14-vuotiaana meripoikana kylien ja talojen rakentamissa ja varustamissa laivoissa. Lahjakkaimmista tuli valtamerialusten merikapteeneja ja niitäkin oli Finbyssä useita.
Talonpoikaispurjehtijat
1820 -luvulla syntynyt Gammelfar oli ahkera ja sanavalmis liikemies. Hän omisti osuuksia useissa laivoissa. Tuolloin talonpoikaispurjehdus eli vielä kukoistuskauttaan, ja hyvien naimakauppojen ja onnistuneiden talokauppojen ansiosta hän omisti lopulta Norrbyn kaikki kolme taloa. Gustaf Wilhelmillä oli myös oma alus, jolla hän teki Tukholman, Räävelin (Tallinnan) ja Helsingin matkoja.
Ulkomaan reissuilta oli tapana tuoda uusia ideoita ja tuliaisia kotiväelle. Gammelfar maalautti talonsa ensimmäisten joukossa, ottaen mallia Ruotsista Mälarenin rannoilta. Kipparien kodeissa oli tyylikkäät kalusteet ja frouville tuotiin kauniita kankaita ja huiveja. Perniön kartanonväki seurasikin tarkalla silmällä finbyläisten pukeutumista.
Huonokuuloinen käki
Gammelfar osti kolmannelle pojalleen, Elikselle talon josta tuli Strängnäs Elikselle mieluisan ruotsalaisen kaupungin mukaan (nyk. Vahervaara). Höyryalukset olivat jo vieneet purjealusten kannattavuuden, mutta Eliksellä oli vielä pari omaa alusta. Elis onnistui nuorena miehenä hiipimään sellaisen puun alle, jossa käki kukkui. Hän esitti toiveen, että saisi talon tyttären Bastmannin Matildan vaimokseen ja yhden lapsen. Käki kuuli väärin ja hän sai Matildan ja 10 lasta. Yleensä äitilinjaa ei pysty kirkonkirjoista selvittämään, mutta Matildan suku juontaa 1200 -luvulla saksalaisiin Ruotsiin ja myöhemmin Suomeen komennetuihin aatelisiin.